Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö: mitä hallitus voi tehdä?

Yhä useampi suomalainen asuu kotonaan tavallisessa kerrostalossa silloinkin, kun liikkuminen hidastuu tai muisti alkaa pettää. Se tekee ikä- ja muistiystävällisyydestä jokaisen taloyhtiön hallituksen asian, ei vain palvelutalojen.

Kiinteistöliiton Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hanke (2024–2025) pureutui juuri tähän. Hanketta veti Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi, ja sitä rahoittivat Kiinteistöliiton jäsenyhdistykset ja ympäristöministeriö. Hankkeen 65 tilaisuudessa tavoitettiin yli 4 200 ihmistä, ja kyselyihin vastasi lähes 3 900.

Käytännön kokeiluja tehtiin 30 pilottitaloyhtiössä ympäri Suomea. Teemoja oli neljä: turvallisuus, muistiystävällisyys, esteettömyys ja yhteisöllisyys. Käyn ne alla läpi hallituksen näkökulmasta: mitä voi tehdä heti, mitä kannattaa suunnitella pidemmällä aikavälillä ja mistä pääsee alkuun.

Selkeä ympäristö auttaa kaikkia

Muistiystävällinen taloyhtiö on ennen kaikkea helppo hahmottaa. Kun muisti heikkenee, arkiset asiat, kuten oikean kerroksen löytäminen, jätepisteen lajittelu tai saunavuoron muistaminen, voivat muuttua yllättävän vaikeiksi. Hyvä uutinen on, että monet parannukset ovat edullisia:

• Isot, selkeät opasteet kontrastiväreillä: kerrosnumerot hissin ovelle ja porraskerrokseen, ei pelkkää pientä tarraa.
• Kuvasymbolit tekstin rinnalle esimerkiksi pesulaan, saunaan, väestönsuojaan ja jätekatokseen.
• Tunnistettavat porraskerrokset: eri väri, taulu tai muu maamerkki auttaa tietämään, missä ollaan.
• Riittävä ja tasainen valaistus käytäviin ja porraskytköiden läheisyyteen. Varjot ja kiiltävät lattiat voivat hämmentää.
• Selkokielinen tiedottaminen: lyhyet lauseet, iso fontti ja tärkeimmät asiat ilmoitustaululle, ei pelkästään sähköpostiin tai sovellukseen.

Yhtä tärkeää on tieto. Kun asukkaat ja hallitus tuntevat muistisairauden merkit, poikkeava tilanne huomataan ajoissa. Esimerkiksi Kangasalan pilotissa taloyhtiön asukkaille järjestettiin opetusta muistisairauksista.

Turvallisuus alkaa kiinteistön kierroksesta

Ikääntyneen yleisin tapaturma on kaatuminen. Moni riski löytyy yhteisistä tiloista: liukas porras, puuttuva käsijohde, raskas ulko-ovi tai huonosti valaistu piha-alue. Pilottiyhtiöissä riskejä etsittiin konkreettisesti: Kuopiossa tehtiin turvallisuuskävely, Raumalla turvallisuuskierros ja Jyväskylässä asukaskysely. Oulussa asukkaille järjestettiin turvakassikoulutus.

Turvallisuuskävelyyn riittää hallituksen jäsen, isännöitsijä tai huoltoyhtiön edustaja ja muutama asukas, mieluiten myös joku, joka liikkuu rollaattorilla. Katse kannattaa kohdistaa kulkureitteihin, kynnyksiin, valaistukseen, talvikunnossapitoon ja ovien avautumiseen.

Turvateknologia täydentää rakenteellisia korjauksia. Taloyhtiö voi harkita esimerkiksi:

• liiketunnistimilla toimivaa valaistusta porraskytkiin ja ulkoalueille
• automaattisia oven avaajia ja riittävän pitkää ovien sulkeutumisaikaa
• helppokäyttöisiä kulunvalvonta- ja ovipuhelinratkaisuja
• palovaroittimien ja sammutuspeitteiden yhteishankintaa asukkaille.

Turvarannekkeet ja kotiin asennettavat anturit ovat asukkaan ja omaisten valintoja, mutta taloyhtiö voi helpottaa niiden käyttöä. Se voi esimerkiksi varmistaa avainhallinnan kotihoidon ja hätätilanteiden varalle.

Esteettömyys kuuluu korjaussuunnitelmaan

Esteettömyys ei ole erillinen projekti vaan tapa katsoa jokaista remonttia. Kun yhtiö uusii pihaa, porraskäytäviä tai ulko-ovia, samalla voi poistaa kynnyksiä, lisätä käsijohteita ja leventää kulkuväyliä pienellä lisäkustannuksella.

Pilotit näyttivät, että esteettömyyttä voi edistää monessa mittakaavassa. Helsingissä työn alla oli hissin jälkiasennus, Kajaanissa esteettömyyden itsearviointi, Salossa kerhotilojen kehittäminen ja Hämeenlinnassa kaupunkipiha.

Hallitukselle hyödyllisiä käytäntöjä:

• Tee esteettömyyskartoitus ja kirjaa havainnot kunnossapitotarveselvitykseen, jotta ne huomioidaan pitkän tähtäimen suunnitelmassa.
• Selvitä avustukset. Hissien jälkiasennukseen ja liikkumisesteen poistamiseen on myönnetty valtion avustusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Varan kautta. Tarkista avustusten ajantasainen tilanne ja ehdot ennen päätöksiä.
• Kuuntele asukkaita. Kysely tai itsearviointi paljastaa esteitä, joita ei näe piirustuksista, esimerkiksi raskaan roskakatoksen oven.

Muista myös osakkaan oikeudet: osakas voi tehdä esteettömyyttä parantavia muutostöitä huoneistoonsa. Hallituksen kannattaa suhtautua näihin ilmoituksiin joustavasti ja ohjata tarvittaessa asiantuntijalle.

Yhteisöllisyys on paras turvaverkko

Yksinäisyys ja eristyneisyys heikentävät toimintakykyä siinä missä portaatkin. Kun naapurit tuntevat toisensa, joku huomaa, jos postit jäävät hakematta tai tuttu asukas vaikuttaa eksyneeltä.

Yhteisöllisyys oli pilottien suosituin teema: yhdeksän kokeilua. Oulussa kokoonnuttiin tuolijoogaan, Rovaniemellä porinatupaan ja Jyväskylässä teematapaamisiin. Vaasassa kokeiltiin palveluiden yhteishankintaa ja Turussa koulutettiin taloyhtiöiden päättäjiä. Salossa syntyi ”viestikapula”: pilotin tehnyt yhtiö haastaa seuraavan jatkamaan.

Ideoita omaan yhtiöön:

• Kerhohuone käyttöön: kahvihetki, pelikerho tai tietoiskut vaikkapa pankkiasioinnista tai huijauksilta suojautumisesta.
• Naapuriapu näkyväksi: ilmoitustaululle lista vapaaehtoisista, jotka voivat auttaa kauppakassien tai lumitöiden kanssa.
• Yhteishankinnat: esimerkiksi siivous-, ikkunanpesu- tai pihapalveluita edullisemmin koko talolle.
• Uuden asukkaan tervetulotoivotus: pieni ele madaltaa kynnystä pyytää apua myöhemmin.

Hallituksen ei tarvitse järjestää kaikkea itse. Riittää, että se antaa tilat käyttöön, kannustaa aktiivisia asukkaita ja varaa talousarvioon pienen summan yhteiseen toimintaan.

Näin hallitus pääsee alkuun

Ikäystävällisyys ei vaadi suurta budjettia, vaan johdonmukaisuutta. Viisi askelta seuraavalle hallituskaudelle:

1. Ota aihe asialistalle. Keskustelkaa, millainen yhtiön asukasrakenne on nyt ja kymmenen vuoden päästä.
2. Tehkää turvallisuus- ja esteettömyyskävely isännöitsijän tai huoltoyhtiön kanssa ja kirjatkaa havainnot.
3. Kysykää asukkailta. Lyhyt kysely kertoo, mikä arjessa hankaloittaa ja kuka olisi valmis auttamaan.
4. Valitkaa pikavoitot: opasteet, valaistus, käsijohteet ja kerhohuoneen avaaminen onnistuvat usein saman vuoden aikana.
5. Viekää isommat asiat pitkän tähtäimen suunnitelmaan ja selvittäkää rahoitusmahdollisuudet ajoissa ennen yhtiökokousta.

Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö on hyvä koti kaikenikäisille: selkeät opasteet auttavat myös vieraita, esteetön sisäänkäynti lastenvaunujen kanssa kulkevia ja toimiva naapuruus jokaista asukasta. Samalla se tukee kiinteistön arvoa, kun yhä useampi ostaja etsii kotia, jossa voi asua pitkään.

Lisää ohjeita, tarkistuslistoja ja pilottien kokemuksia löydät hankkeen sivuilta.

Lähteet

• Kiinteistöliitto: Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö
• Kiinteistöliitto: Taloyhtiöpilottien kokemuksia